Maukas ruoka on myös terveellistä ja vastuullista

Jokioisten Tietotalolla 16.2.2010 pidetyssä seminaarissa
”Mitä ruualta halutaan tulevaisuudessa? Terveellisyyttä ja vastuullisuutta” luennoitsijat johdattivat osanottajat pellolta pöytään ruuan mukana.

Seminaarin avannut Agropolis Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hallikas kertoi kuluttajatutkimuslaitoksen selvittäneen tämän ajankohdan ruokailukäyttäytymistä ja -kulttuuria.

-Ennen muinoin kodeissa ruokailun kellonajat oli tarkoin määriteltyjä. Nykypäivänä kaiken kiireen keskellä syödään pitkälti ulkona. Myös yksin syöminen on lisääntynyt, totesi Hallikas.

Tuoreen valmisruuan tuotannon osalta Suomessa ollaan pitemmällä kuin muut maat. Kuluttajilla on ruoan ostoon erilaisia kriteerejä. Lähi- ja luomuruoan merkitys on kasvanut. Ihmiset arvostavat lähiruokaa, paikallistuotteita. Ruualta odotetaan maukkauden lisäksi myös terveellisyyttä, turvallisuutta ja vastuullisuutta ympäristöstä.

- Kuluttajien luottamus valmiiksi pakattuihin, ulkomailta tuotuihin tuotteisiin koki jokin aika sitten kolauksen, kun Ruotsissa löydettiin tuotepaketista lasinsiruja, muistutti suunnittelija Teemu Halttunen Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, käsitellessään puheenvuorossaan  perusfaktoja elintarvikkeista ja terveellisyydestä.

- Loppujen lopuksi lisäaineet ovat turvallisia, vakuutti Halttunen.

Ruokatietoa täytyy tuoda kansalaisten tietoisuuteen yhä enenevästi. Lasinsirulöydösten ohella kuluttajien epätietoisuutta on lisännyt mm. keskustelu akryyliamidista ranskanperunoissa ja perunalastuissa. Kuitenkaan niiden ei tiedetä aiheuttavan syöpää.

Turun yliopistolla, Functional Foods Forumissa työskentelevä erikoistutkija Mari Sandell kysyi luennossaan voiko ruoka olla samaan aikaan sekä terveellinen että maukas. Se on haasteellinen tavoite koko ketjulle.

- Elintarvike muuttuu ravinnoksi vasta nielemisen jälkeen. Flavori ja maku ovat merkittäviä motivaattoreita syömiselle. Aistit ohjaavat pitkälle ihmisten käyttäytymistä makujen ja hajujen maailmassa. Esimerkiksi kahvin haju saa aikaan tunteen ”aah, kahvia tulee kohta”. Mieltymys makeaan ja inho karvaaseen ovat ihmisille luontaisia ominaisuuksia. Maun yhteys terveellisyyteen on siis joko positiivinen tai negatiivinen.

Elintarvikkeiden laatutekijöinä pidetään ravitsevuutta, turvallisuutta, terveellisyyttä, hintaa, alkuperää, eettisyyttä ja aistittavissa olevaa laatua. Laadun kriteereiden on huomattu muuttuvan trendien ja tapahtumien mukaan.

Maku ja pakkaus vaikuttavat ihmisten ostokäyttäytymiseen. Aistinvarainen arviointi tapahtuu kaupan hyllyllä. Makuun liittyviä tekijöitä ovat mm. itse ruoka, näyte, tuote, ihmisen arvot ja asenteet, ostostilanne, perimä ja yksilölliset erot.

Ennen kuluttajat korostivat hintaa, makua, kotimaisuutta ja tuoreutta. Nykyisen kuluttajatutkimuksen mukaan ostokset tehdään pohtimalla ensiksi turvallisuutta, sitten kotimaisuutta ja ekologisuutta.

Millainen on superfruit ja miten sellainen tuote kehitetään? Tiedetään, että esimerkiksi tyrnin maku voi olla voimakkaasti hapan ja astringoiva, aromiltaan mieto, sen maku vaihtelee myös alkuperän ja satokauden mukaan. Mansikan makuun vaikuttavat lajike, kasvupaikka, viljelytekniikka, kypsyysaste, keräystekniikat, keräyksen jälkeinen käsittely, pakkaus, esikäsittelytekniikat, pakastus, sulatus, säilytys.

Karpaloa, pensasmustikkaa ja granaattiomenaa on onnistuttu markkinoimaan ja myymään terveellisinä hedelminä.

- Tieteen merkitys, osoitetut hyödyt ja käytännön kokemus johtavat terveellisen elintarvikkeen tai hedelmän myynnin kasvuun. Esimerkiksi karpalon on todennettuna ehkäisevän virtsatientulehduksia. Feel the bebefit, julisti toimitusjohtaja Patricia Wiklund Invenire Market Intelligence Oy:stä.

- Kuluttaja näkee ja ymmärtää hyödyn. Kuluttaja ei osta pelkkää tuotetta, vaan tarinoita. Arktisilla marjoilla on monia ainutlaatuisia ominaisuuksia joita muualla maailmassa ei ole. Arktisuuden hyödyntäjä on mm. Karl Fazer Nordig Gourmet.

Wiklundin mukaan vatsan terveyteen vaikuttavat kuidut, probiootit on mahdollisuus hyödyntää markkinoilla.